Kaksi käytettyä autoa – mitä historiatiedoista kannattaa vertailla?

Olet löytänyt kaksi kiinnostavaa käytettyä autoa. Malli ja vuosimalli ovat samat, ja hintaero on pieni. Kummassakin ilmoituksessa lukee ”säännöllisesti huollettu”. Kumman lähtisit koeajamaan ensin?

Otetaan esimerkiksi kaksi autoa. Autolla A on ollut kaksi aiempaa omistajaa, ja sen määräaikaiskatsastukset on hyväksytty. Kahden huoltomerkinnän välissä on kuitenkin kolme vuotta. Autolla B on ollut viisi aiempaa omistajaa. Huolloista on erittelyt, mutta viimeisin määräaikaiskatsastus päättyi hylkäykseen. Kaksi viikkoa myöhemmin auto hyväksyttiin jälkitarkastuksessa.

Ensisilmäyksellä A vaikuttaa varmemmalta valinnalta. Ennen koeajoa pyytäisin kuitenkin A:n myyjältä tietoa huoltomerkintöjen väliin jäävistä vuosista ja B:n myyjältä hylkäyskerran katsastustodistuksen. Vastaukset voivat muuttaa koeajojärjestyksen.

Vastaavatko autojen tekniset tiedot ilmoituksia?

Käytettyjen autojen vertailu kannattaa aloittaa varmistamalla, että kyse on todella niistä versioista, joita olet katsellut. Samaa mallia on voitu myydä eri moottoreilla. Jos esimerkiksi tarvitset auton asuntovaunun vetoon, ilmoituksen maininta vetokoukusta kertoo vain osan. Tarkista kummallekin autolle erikseen rekisteriin merkitty jarrullisen perävaunun suurin sallittu massa.

Tarkista auton tekniset tiedot Carvianin Traficom-hausta. Perustiedot-paketista näet esimerkiksi auton mitat, massat ja rekisteriin merkityt rajoitukset. Vertaa tietoja kummankin auton omaan myynti-ilmoitukseen. Jos vaunusi on toiselle autolle liian painava, tiedät jo tässä vaiheessa, kumpaa kannattaa tutkia tarkemmin.

Mitä kolmen vuoden väli huoltomerkinnöissä kertoo?

Esimerkin auton A huoltokirjassa on kaksi päiväystä, joiden välissä on kolme vuotta. Ota ensin esiin myös huolloissa kirjatut kilometrit. Vertaa sekä kulunutta aikaa että ajomatkaa juuri tämän auton huolto-ohjelmaan. Jos väliin olisi pitänyt osua huolto, kysy myyjältä, missä auto tuolloin huollettiin ja löytyykö käynnistä erittelyä.

Jos myyjä lähettää huoltolaskun, katso siitä päivämäärä, auton tunnistetiedot, kilometrilukema ja tehdyt työt. Niistä näet, kuuluuko lasku juuri tähän autoon ja mitä käynnillä tehtiin. Esimerkiksi rengastyöstä saatu kuitti kertoo korjaamokäynnistä, mutta jää vielä selvitettäväksi, tehtiinkö samalla määräaikaishuolto.

Auton B huoltoerittelyistä voit tarkistaa samat asiat. Jos myyjä kertoo vaihteistoöljyjen vaihdosta, etsi työ erittelystä ja katso, millä kilometrilukemalla se tehtiin. Kun kirjaat kummastakin autosta viimeisimmän määräaikaishuollon ja seuraavaksi erääntyvän työn, huomaat myös, onko toiseen autoon tulossa huolto heti oston jälkeen.

Carvian-raportista näet auton saatavilla olevat huoltomerkinnät. Jos jokin käynti puuttuu, korjaamon erittely voi täydentää historiaa. Näin selvität puuttuvan huoltomerkinnän.

Mitä hylätystä katsastuksesta pitää selvittää?

Auton B historiassa näkyy ensin hylätty katsastus ja sen jälkeen hyväksytty jälkitarkastus. Carvian-raportista näet katsastuspäätökset. Hylkäyksen syy löytyy kyseisen käynnin katsastustodistuksesta. Pyydä myyjältä juuri se todistus, vaikka hän olisi jo lähettänyt kuvan hyväksytystä jälkitarkastuksesta.

Jos katsastustodistuksessa hylkäyssyyksi on merkitty esimerkiksi jarruvika, katso korjauslaskusta, mitä jarruille tehtiin. Vertaa laskun päivää katsastuspäiviin. Jos korjaus osuu hylkäyksen ja jälkitarkastuksen väliin ja laskussa mainitaan sama vikakohde, tiedät jo melko tarkasti, mitä tapahtui.

Auton A kohdalla päätöksistä selviää, että katsastukset on hyväksytty. Jos haluat tietää, annettiinko viime käynnillä korjauskehotuksia, pyydä myös A:n katsastustodistus. Hyväksytty päätös ei yksin kerro niistä. Tarkista auton katsastushistoria Carvianin Traficom-hausta.

Täsmäävätkö mittarilukemat eri asiakirjoissa?

Voit verrata myynti-ilmoituksen kilometrejä huoltokirjaan ja katsastustodistuksiin tai tarkistaa auton kilometrihistorian Carvian-raportista. Raportista näet yhdellä silmäyksellä, miten autolle kirjatut mittarilukemat ovat kehittyneet.

Milloin lukemasta sitten kannattaa kysyä? Jos aiemmassa merkinnässä lukee 180 000 kilometriä ja myöhemmässä 130 000, selvitä ensin, mistä asiakirjoista luvut ovat peräisin. Pyydä nähtäväksi alkuperäinen merkintä ja katso, mikä lukema sitä seuraavassa huollossa tai katsastuksessa kirjattiin. Yksi väärin merkitty numero voi selittää poikkeaman. Jos lukeman laskulle ei löydy selitystä, ajomäärä jää avoimeksi ennen kauppaa. Lue lisää auton mittarilukeman tarkistamisesta.

Kertooko omistajien määrä, kumpi auto on parempi?

Kahdella samanlaisella käytetyllä autolla voi olla hyvin erilainen omistushistoria. Esimerkin A:lla on ollut kaksi aiempaa omistajaa ja B:llä viisi. Kumpikaan luku ei kerro, miten hyvin autoa on huollettu. Carvianin Traficom-haun Historia-paketista voit tarkistaa omistajamäärän sekä katsastushistorian ja kirjatut mittarilukemat.

Omistusajan pituus auttaa sen sijaan kysymään oikealta ihmiseltä. Jos auton A nykyinen omistaja osti auton vasta vuosi sitten, hän ei välttämättä itse tiedä, missä se huollettiin kolme vuotta sitten. Silloin kannattaa kysyä, saiko hän edelliseltä omistajalta huoltokuitteja. Auton B myyjä voi puolestaan kertoa omasta kokemuksestaan, miksi auto hylättiin katsastuksessa ja missä se korjattiin, jos hän omisti auton jo silloin.

Kumman auton lähtisit koeajamaan ensin?

Jos B:n myyjä näyttää hylkäyskerran todistuksen ja sitä vastaavan korjauslaskun, mutta A:n huollosta ei löydy erittelyä eikä myyjä tiedä, tehtiinkö huoltoa, lähtisin katsomaan B:tä ensin. Sen historiassa näkyneeseen hylkäykseen on nyt selitys. A:n kohdalla yksi ostopäätökseen vaikuttava tieto puuttuu edelleen.

Tilanne voi kääntyä myös toisin päin. Jos A:n myyjä löytää puuttuvan määräaikaishuollon laskun, kolmen vuoden aukko selviää. Silloin autoa on perusteltua verrata B:hen sen perusteella, miltä autot tuntuvat koeajolla ja mitä huoltoja kumpaankin on seuraavaksi tulossa.

Tarkista auton historia Carvianissa